Olen Piia Collan 45-vuotias iloinen, avoin ja kuunteleva ihminen. 

Perheeseemme kuuluu espanjanvesikoirat Pöysti (7v) ja Elsa (1,5v). Pöysti on lempeä, rauhallinen ja sopeutuvainen koira. Pöysti on työssäni oikea käteni ja sosiaalisesti erittäin lahjakas niin ihmisten kuin koirienkin kanssa. Lasten kanssa toimiessaan Pöysti on ilmiömäinen. Harrastamme mm. rally-tokoa, Doboa ja koiranäyttelyitä. Lisäksi Pöysti on virallinen Karva-Kaveri ja käymme ilahduttamassa ihmisiä mm. vanhustenkodeissa,lastenkodeissa ja päiväkodeissa.

Elsa tuli meille kodinvaihtajana 1-vuotiaana ja on varsin vauhdikas neito, joka tulee toimeen kaikenlaisten koirien kanssa.  Rosvot ei kyllä meille tule jos se on tästä koirasta kiinni. Elsa tarvitsee tovin hyväksyäkseen uudet ihmiset. Sitten jo kannellaan lelua ja kerjätään rapsutuksia. Elsa on välillä tunneilla apuopena ja hänestä onkin kehkeytymässä oikein hyvä kouluttaja niin muille kuin omalle ihmiselleenkin.Tällä perropörröllä on moottoria ja älyä vaikka muille jakaa. Elsa rakastaa uimista ja sukeltamista.

Aiemmat omat koirani ovat olleet bullterriereitä (Siro ja Hippi), suursnautseri (Mona) ja kultainen noutaja (Siina). Olen tehnyt pitkän ja antoisan uran lastenhoitajana erilaisissa yksiköissä. Sosionomi (AMK) opinnoista on suoritettu reilu puolet. Olen toiminut myös järjestyksenvalvojana ja tehnyt kirjoitustöitä erilaisille järjestöille ja lehdille.

Olen vesikoirat ry:n vpj ja kuulun yhdistyksen lehden, Vesikoiramme lehtitoimikuntaan. Toimin myös Vesikoirat ry:n kasvattajatoimikunnan puheenjohtajana.

Vapaaehtoistyötä teen lasten ja nuorten parissa Mannerheimin lastensuojeluliitossa.

Eläintenkouluttajan käyttäytymistieteelliset kouluttajaopinnot kävin Suomen eläinkoulutuskeskuksessa 2016-2017, arvosanalla 4/5. Päivitän ammattitaitoani jatkuvasti luennoilla ja erilaisissa koulutuksissa.

Kouluttajana koulutan aina ensisijaisesti ihmistä kouluttamaan omaa koiraansa.

Koulutusideologiani perustuu nykyaikaiseen tutkittuun tietoon eläinten oppimisesta. Koira toimii aina omasta näkökulmastaan oikein ja loogisesti. Joskus autoon ei enää hypätä, mutta se johtuukin kivusta, ei "tottelemattomuudesta" tai koira ei "enää yhtäkkiä osaa" ja tosiasiassa tilanne on liian vaikea. Ei vain ole treenattu tarpeeksi helpommissa tilanteissa.

Ennakointi, kouluttaminen ja tilanteiden lukutaito on aina ensisijainen keino muuttaa koiran käytöstä. Väkivaltaa, pelottelua tai alistamista en hyväksy. Se on tarpeetonta ja haitallista koiralle. Joskus tietysti toiminta pitää esimerkiksi vaaratilanteessa keskeyttää, mutta sekin tulee tehdä koirantajuisesti ja koiraystävällisesti. Tämä on täysin mahdollista.

Sujuva arki ja koiran kouluttaminen edellyttää rotu- ja lajityypillisten tarpeiden tunnistamista sekä koiran elekielen lukutaitoa. Luottamus, yhteistyö ja yhdessä tekeminen on koirakon suhteen perusta.

Kuulun Eläinkouluttajakiltaan ja noudatan Suomen eläintenkouluttajat ry.n eettisiä sääntöjä.

https://www.elainkoulutuskeskus.fi/elainkouluttajakilta

http://www.elaintenkouluttajat.com/pdf/Eettisetsaannot.pdf